Startup-myönteinen Suomi?

‍

Suomalaista startup-ekosysteemiä koskevia linjauksia työstettiin lähinnä Elinvoimainen Suomi- ja Kestävän talouden Suomi -neuvottelupöydissä. Hallitus on ainakin hallitusohjelmassaan nostanut startupit ja pk-yritykset (pienet ja keskisuuret yritykset) tärkeään rooliin.

‍

“Haluamme entistä yritysystävällisemmän ja kilpailukykyisemmän Suomen, jossa yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä, jossa henkilökunnan palkkaaminen on helppoa ja jossa verotus kannustaa työntekoon ja yrittäjyyteen.Viranomaisten päätöksenteko on joustavaa yrittäjyyden helpottamiseksi.” – Hallitusohjelma 2019

‍

Edellä mainittu hallitusohjelman johdannossa esiintynyt visio on erinomainen, sillä siinä painottuu yrittämisen edellytysten turvaaminen ja yrittäjyyteen kannustaminen. Työkaluja yrityksen perustamiseen on tarjolla. Haasteita riittää kuitenkin henkisen ilmaston työstämisessä, yrittäjiksi ei välttämättä uskaltauduta. Ohjelmiimme osallistuneista 92 % kertoi suhtautumisensa yrittäjyyteen muuttuneen positiivisemmaksi (Helsinki Think Companyn ohjelmiin osallistuvien palautekysely 2014-2018). Lisäksi kansainvälisten ammattilaisten tilanne Suomessa pohdituttaa. Esimerkiksi kevään Mutiny-kiihdyttämöön osallistui tiimejä, joihin Suomen oleskelulupasäännöt vaikuttivat negatiivisesti.

‍

“Hallituksen tavoite on madaltaa kynnystä yritystoiminnan aloittamiseen ja kasvattamiseen yrittäjämyönteistä ilmapiiriä ja työelämätaitoja vahvistamalla muun muassa lisäämällä yrittämiseen ja työelämään liittyvää ymmärrystä ja osaamista eri koulutusasteilla sekä muiden julkisten palveluiden kautta.” – Hallitusohjelma 2019

‍

Tässä hallitus kuvaa sellaista toimintaa, jota Helsinki Think Company arjessaan tekee. Suomalaiset yrittäjyysyhteisöt ovat opiskelijavetoisia, toimivat korkeakoulujen yhteydessä ja usein kaupungit tai kunnat ovat mukana mahdollistamassa toimintaa. Yrittäjyysyhteisöt tekevät ensiarvoisen tärkeää työtä, jota tulee tukea. Yhteisöt ovat myös kansainvälisesti ainutlaatuisia.

Innovaatio- ja kokeilupuheiden tueksi kaivataan konkreettista jalkautumista ja ruohonjuuritason arkipäivän tuntemusta. Panostamalla kohtaamisiin näennäisten innovaatiotukien sijaan ymmärrystä yrittäjyydestä olisi mahdollista tehokkaammin kasvattaa. Slush on tästä malliesimerkki, mutta suomalaisen yrittäjyyden mahdollistaminen tarvitsee tuekseen kaikki yrittäjyysyhteisöt, kiihdyttämöt, yrittäjät ja sijoittajat eri puolilla Suomea.

‍

Hallitus perustaa työryhmän arvioimaan, miten yritystukia voitaisiin laskea 100 miljoonaa euroa ja työryhmän toimivallassa on myös tukien mahdollinen pienentäminen. Yritystukiin liittyvä keskustelu on lähtenyt kiinnostaville raiteille. Harvemmin kuulee julkisessa keskustelussa kysyttävän, että miten nykyistä tukimallia tulisi kehittää. Tämän hetkisessä tilanteessa voidaan karkeasti sanovan olevan kaksi ongelmaa:

• Kynnys hakea yritystukea on liian korkea.
• Tuet kohdistuvat jo mainiosti pärjääville yrityksille.

‍

Yritystukia soisi hajautettavan pienemmille yrityksille, ehkä niillekin startupeille, jotka ovat vasta aloittelemassa toimintaansa. Yritystuet voisivat olla yrittäjän tukena esimerkiksi pilottihankkeen alkumetreillä, jolloin tuen tarve ja kaatumisen riski ovat suurimmillaan. Miljoonasta riittäisi jopa vuosiksi jaettavaa alkuvaihessa oleville tiimeille.

‍

‍

Parhaiden osaajien houkuttelu Suomeen

‍

Hallitus haluaa panostaa kansainvälisten osaajien pitämiseen sekä oleskelulupajärjestelmän nopeuttamiseen. Suomalaiset startupit eivät kykene kilpailemaan muiden yritysten kanssa, jollei niihin saada maailman parhaita kykyjä luomaan menestyvää liiketoimintaa. Suomen tilanne on tällä hetkellä tyydyttävä – osaamista löytyy muun muassa entisen jättiläisen, Nokian, kupeesta. Parhaiden osaajien houkuttelussa pitäisi kuitenkin pysyä askeleen edellä ja jatkaa kasvu- ja oppimisympäristöjen, dynaamisen elinkeinotoiminnan ja poliittisen päätöksenteon ennakoitavuuden kehittämistä.

Hallitus ottaa käyttöön startup-yritysten kasvua, rekrytointia ja omistuspohjan laajentumista tukevan mallin. Hallitus pyrkii tukemaan myös pk-yritysten kasvua aloittamalla rekrytukikokeilu, jolla edistetään kohtaantoa ja alennetaan työttömien rekrytointikynnystä pk-yrityksiin. Edellä mainitut toimet ovat tarpeellisia, sillä keinot, jotka helpottavat työntekijöiden osallisuuden tunnetta ja mahdollistavat kevyemmän rekrytoimisen startupeihin, nopeuttavat parhaimmillaan yritysten kasvua ja lisäävät välillisesti verotuloja ja kansalaisten hyvinvointia.

‍

Konkreettisia panostuksia maailman suurimpien ongelmien ratkaisijoille

‍

Hallitus on nostanut kaiken toiminnan keskiöön ilmastonmuutoksen vastaisen taistelun, bio- ja kiertotalouden, teknologisen kehityksen ja kaupungistumisen. Nämä teemat ovat tulleet tutuiksi Helsinki Think Companyn ohjelmistoissa esim. DEEP, Biotalous-bootcamp, Kiertotalous-haaste 4UNI-ratkaisukilpailussa, ja olemme hyvin tyytyväisiä, että hallitus tahtoo keskittyä näihin tärkeisiin teemoihin. Ilmastonmuutoksen ratkaisemiseen tarvitaan poliittista tahtotilan lisäksi suomalaisen startup-ekosysteemin osaamista.

‍

Seuraavat aloitteet lisäävät toiveikkuuta siitä, että yrittäjyydellä voidaan ratkaista maailmaa vaivaavia ongelmia:

• Hallitus haluaa toimikautensa aikana nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta ja tehdä Suomesta maailman paras innovaatio- ja kokeiluympäristö.
• Aloittavien pienyrittäjien ennakkoverojen maksuaikojen joustavoittaminen
• Poikkeusluvan hakeminen EU:lta “arvonlisäverollisen liiketoiminnan alarajan nostamiseksi 15 000 euroon.”
• Startupien, pienten ja keskisuurten yritysten erilaisten rahoituskanavien monipuolistaminen
• Mahdollinen yritysvastuulaki

‍

‍

Mitä oikeasti saadaan aikaan?

‍

Hallitusohjelmassa näyttää olevan konkreettisia toimia aloittelevan yrittäjän työn tueksi. Rinteen hallitus on ainakin hallitusohjelman perusteella ajassa kiinni. Uudistusten toteutumiseen vaikuttaa myös hallituspuolueista riippumattomat tapahtumat: Trumpin lietsoman kauppasodan vaikutukset kansainväliseen talouteen, eurooppalaisten oikeistopopulistien vipuvoima suhteessa maahanmuuttopolitiikkaan ja kotimaisen poliittisen kentän myllerrykset.

Sipilän hallituksen kärkitavoitteena oli ”Kilpailukyvyn vahvistaminen elinkeinoelämän ja yrittäjyyden edellytyksiä parantamalla”. Kärkihankkeen toimenpiteissä mainitaan yritysten tukeminen niiden eri vaiheissa, yritystoiminnan esteiden poistaminen ja yritysten toimintaedellytysten parantaminen. Käytännön toimenpiteinä toteutettiin esimerkiksi Business Finland uudistus, jossa Finpro:sta ja Tekesistä luotiin uusi globaalin kasvun kiihdyttämö ja innovaatiorahoittaja. Lisäksi edellisen hallituksen perintönä esiteltiin startup-viisumi, joka helpottaa parhaiden ammattilaisten houkuttelua Suomeen.

‍

Suomi toimii elokuusta alkaen Euroopan Unionin puheenjohtajana. Hallitus on kirjannut myös Euroopan Unionin tason tavoitteita, joissa mainitaan myös pk-yritykset. Puheenjohtajuuskaudella olisi luontevaa nostaa startupien eurooppalainen toimintaympäristö asialistalle.

Rinteen hallitus on vasta ottamassa ensiaskeleitaan. Suomesta tehdään yrittäjyyden mallimaa päättäväisellä ja tulevaisuuteen katsovalla otteella. Aloitteleva yrittäjä tarvitsee tukea, luovuuteen ja sisukkuuteen kannustavaa ympäristöä sekä turvallisuutta ympärilleen. Näitä ominaisuuksia soisi Rinteen hallituksen Suomessa edistävän.

‍

‍

Kuva: Jonas Simberg