Aikuisena on vaikea saada kavereita. Siitä yksinkertaisesta huomiosta sai alkunsa Arla Joensuun ja Timo Kuusiston idea perustaa Kaverisovellus. 

“Ihmisillä on erilaisia elämäntilanteita ja syitä, miksi ystävyyssuhteet jäävät tai miksi sosiaalisia suhteita ei vain ole. Jos vanhat kaverisuhteet katkeavat, lankoja on vaikea saada takaisin yhteen”, pohtii Timo Kuusisto.

Ratkaisukeskeisinä ihmisinä Kuusisto ja Joensuu halusivat helpottaa yksinäisyyttä. Tällä hetkellä kavereita voi etsiä verkkosovelluksella sekä kehittyneemmällä mobiilisovelluksella, joka lanseerattiin syksyllä 2021. Vuodessa maksuttoman palvelun on ottanut käyttöön jo 12 000 suomalaista. Apin lataa joka päivä 50–150 suomalaista.

Perehtyessään yksinäisyyden syihin ja seurauksiin Joensuulle ja Kuusistolle kirkastui, että toiminnan ytimessä on yhteiskunnallisesti vaikuttava toiminta – he haluavat vähentää yksinäisyyttä. Kaverisovellus on esimerkki yhteiskunnallisesta yrityksestä (’social enterprise’). Se tarkoittaa sitä, että yrityksen ensisijainen tehtävä on jonkin yhteiskunnallisen tai ekologisen päämäärän edistäminen. Yhteiskunnallinen yritys on asettanut tämän haasteen ensisijaiseksi päämääräkseen, ja käyttää suurimman osan ylijäämästään tämän tavoitteen edistämiseen kehittämällä toimintaa tai lahjoittamalla. (Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus, 2022.)

Suomen Punaisen Ristin yksinäisyysbarometrin mukaan (2022) pitkittyneestä yksinäisyydestä kärsii jo joka toinen Suomessa asuva. Joensuun ja Kuusiston huoli yksinäisyyden laajuudesta on lisääntynyt  ja samalla tahtotila yksinäisyyden vähentämiseksi on kasvanut valtavasti. Työ tuntuu merkitykselliseltä, kun kyseessä ei ole vain minkä tahansa applikaation kehittäminen.

“Tekniikan kehittämisen rinnalla olemme paljon isomman haasteen edessä”, sanoo Arla Joensuu.

Joensuu ja Kuusisto pitävät yksinäisyyttä niin pahana ongelmana, että sitä ei voi enää ohittaa, vaan on kehitettävä ratkaisuja. He ihmettelevät, miten ponnettomasti erilaiset toimijat vielä suhtautuvat yksinäisyyden kaltaisiin yhteiskunnallisiin ongelmiin.

 “Puhetta riittää, mutta tekoja ei. Suivaannuimme tilanteesta, ja se on ajanut meitä eteenpäin”, kertoo Arla Joensuu.

Mixed Finns tunnisti tarpeen vertaistuelle ja antirasismille 

Yhteiskunnallinen yritys ei ole rajattu tiettyyn yksittäiseen yhtiömuotoon, vaan se voi olla osakeyhtiön lisäksi esimerkiksi osuuskunta tai liiketoimintaa harjoittava säätiö tai yhdistys. Esimerkki yhdistyksestä, jonka toiminnan päämääränä on positiivinen yhteiskunnallinen muutos, on Alice Jäsken, Priska Niemi-Sampanin ja Janina Waenthongkhamin perustama Mixed Finns, joka on vertaistukea ja yhteisöllisyyttä tarjoava, Instagramissa toimiva yhteisö ruskeille mixed-suomalaisille. Yhteisön toinen tehtävä on suomalaisuuden kuvan laajentaminen ja antirasismikoulutukset.

Kolmikko tapasi toisensa Helsingin yliopiston Students of Colour -yhdistyksessä, jossa he saivat vertaistukea siihen, millaista on olla ruskea opiskelija yliopistossa, jossa suurin osa opiskelijoista ja henkilökunnasta on valkoisia. Samalla he kouluttivat Helsingin yliopiston henkilökuntaa antirasismista ja huomasivat, että tietämyksessä ja käytänteissä oli puutteita. 

“Jos yliopistossa eli sivistyksen kehdossa on puutteita, niin ongelmia on varmasti eri organisaatioissa ympäri Suomea”, sanoo Jäske. 

Havahtuessaan ongelmaan kolmikko perusti Instagram-tilin keväällä 2021 ja alkoi kehittää Mixed Finns toimintaa. Vertaistuelle ja jaetuille kokemuksille oli selkeä tarve, sillä Instagram-tilillä on nyt jo yli 10 000 seuraajaa. 

“Ymmärrämme vertaistuen merkityksen. Students of Colour -yhdistyksessä saimme sitä itse, ja nyt pääsemme itse auttamaan muita. Lisäksi pystymme vakuuttavasti perustelemaan esimerkiksi rahoittajille, miksi vertaistuki on niin tärkeää”, iloitsee Niemi-Sampan.

Arvopohjainen tekeminen ja monitieteisyys ovat vahvuuksia 

Niemi-Sampan ja Jäske kertovat kuulleensa yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä jo aiemmin, mutta vasta oman tekemisen kautta se on tullut konkretiaksi. Nyt he ovat työskennelleet Mixed Finns-toiminnan parissa seitsemän kuukautta täysipäiväisesti. 

“Meidän toiminnan ytimessä on arvopohjaisuus ja sen pohjalta tekeminen. Oman toiminnan kautta havahtuu, että totta, me tehdään sitä yhteiskunnallista yrittäjyyttä”, naurahtaa Jäske. 

Sisällöissään Mixed Finns yhdistää tutkittua tietoa, jota he ovat ammentaneet yliopistosta. Sosiaalipsykologiksi valmistunut Niemi-Sampan hallitsee esimerkiksi identiteettiin ja ennakkoluuloihin liittyvät kysymykset. Jäske puolestaan on perehtynyt kasvatustieteen opinnoissa koulumaailman valkonormatiivisuuteen, ja Waenthongkham on valtiotieteiden opiskelija, joka osaa hahmottaa rasismin yhteiskunnalliset, poliittiset ja globaalit rakenteet. 

Mixed Finnsin sisältö puhuttelee ja menestyy juuri sen vuoksi, että he pystyvät käsittelemään tutkimustietoa laaja-alaisesti ja yleistajuisesti. Näkökulmat täydentyvät tutkijoiden ja mixed-yhteisön haastatteluilla, joita he ovat tehneet juuri ilmestynyttä, Koneen Säätiön apurahalla tehtyä tietokirjaansa varten. 

Yrittäjyys on keino tehdä yhteiskunnallista muutosta

Jäske ja Niemi-Sampan kertovat, että heille tulee jonkin verran yhteydenottoja joissa heitä pyydetään puhumaan tai kouluttamaan ilmaiseksi, pienellä palkalla tai näkyvyyttä vastaan. Yhteiskunnallinen yrittäjyys ei kuitenkaan ole vapaaehtoistyötä. 

“Ajatellaan, että jos asia on intohimo ja itselle tärkeä, kuten antirasismi meille, niin työtä saatetaan pyytää näkyvyydestä. Joskus onkin tilaisuuksia, joihin menemme mielellään ilmaiseksi. Mutta mielestäni lähtökohtaisesti asiantuntijuuttamme pitäisi arvostaa sen verran, että työstämme maksettaisiin.Tottakai siitä kuuluu saada palkkaa, että kouluttaa muita”, painottaa Alice Jäske. 

Tällä hetkellä kolmikko pohtii sopivia liiketoimintamalleja, jotta he voisivat jatkaa ja kehittää Mixed Finns -toimintaa. Yrittäjyys tarkoittaa kolmikolle ennen kaikkea keinoa viedä itselle merkityksellisiä ideoita konkretiaan ja käytäntöön. 

“Toivon, että mielikuvat yrittämisestä laajenevat. Yrittäjyyden avulla voidaan muuttaa yhteiskuntaa”, sanoo Niemi-Sampan.

‍

Mari Karjalainen

‍

Onko sinulla yhteiskunnallisesti vaikuttava idea? Hae mukaan Särö/Fracture ohjelmaan, jossa tarjoamme kaiken avun ja tuen, jotta voit tehdä ideasta konkreettista toimintaa. Hae 25.9. mennessä lomakkeella. Ohjelman järjestää Helsinki Incubators (Helsingin yliopisto) yhteistyössä Helsinki Think Compayn ja YYO:n kanssa (Yhteiskunnallisten yritysten osaamiskeskus).

Ohjelmassa on kolme kaikille avointa tapahtumaa, joissa voit oppia lisää yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä. Tapahtumat pidetään englanniksi Helsingin yliopiston Tiedekulman Think Loungessa, 2. kerros, yliopistonkatu 4. Ilmoittaudu lomakkeella.

• Inspiring Business Stories and Backcasting, 10.10., 17–20
• Types of Business & Founding a Social Enterprise, 18.10., 17–20 
• How to Scale Up Social Innovations, 15.11., 17–20

‍

Yhteiskunnallisen yrityksen kriteerit Arvoliiton mukaan.

1. Yrityksen liiketoiminnan tarkoituksena on edistää jotakin yhteiskunnallista päämäärää: sosiaalinen, terveys/hyvinvointi, ekologinen, työllisyys, kulttuuri. Päämäärä on kirjattu ohjaaviin asiakirjoihin (yhtiöjärjestys/säännöt).

2. Yritys toimii markkinoilla ja tuloista merkittävä osa tulee palvelu/tavaramyynnistä.

3. Yritys on riippumaton julkisesta sektorista (itsenäinen hallinto ja operatiivinen toiminta).

4. Yritys käyttää voittojaan ensisijaisesti yhteiskunnallisten päämäärien edistämiseksi.

5. Yrityksen toiminta pohjautuu eettisiin ohjeisiin, se on läpinäkyvää ja hyvän hallintotavan mukaista.

‍