Mitä ovat yhteiskunnalliset kokeilut, ja miksi kokeilukulttuuria tarvitaan juuri nyt?

Hack for Society -ratkaisuohjelman osallistujat opettelevat yhteiskunnallisen muutoksen työkaluja. Tiimit saavat oppia Suomen johtavilta kokeilukulttuurin asiantuntijoilta.
By
Mari Karjalainen
March 11, 2022
March 11, 2022

Mitä ovat yhteiskunnalliset kokeilut, ja miksi kokeilukulttuuria tarvitaan juuri nyt?

Hack for Society -ratkaisuohjelman osallistujat opettelevat yhteiskunnallisen muutoksen työkaluja. Tiimit saavat oppia Suomen johtavilta kokeilukulttuurin asiantuntijoilta.
By
Mari Karjalainen

Kokeilut ovat oppimisen, kehittämisen ja yhteiskunnallisen muutoksen työkaluja. Näitä työkaluja tarvitaan nyt, koska yhteiskunnalliset ja sosiaaliset ongelmat ovat entistä monimutkaisempia. Perinteinen malli, jossa ensin arvioidaan, sitten suunnitellaan ja lopuksi toimitaan ei toimi, koska arki on epävarmaa.

“Työkalut on valittava ympäristön mukaan. Nykyisin syys-seuraus-suhteita ei löydetä vain asiantuntemuksella vaan kokeilemalla”, sanoo kokeilujen asiantuntija ja Sitowisen johtava asiantuntija Kalle Nieminen, joka puhui Hack for Society -ratkaisuohjelmassa avausviikonloppuna.

Esimerkiksi koronapandemia on osoittanut, että saatavilla olevaa tieto muuttuu koko ajan. Ilmastonmuutoksen vaikutukset puolestaan ovat niin laajoja, että koko ihmiskunta joutuu pohtimaan toimintatapojaan. 

“Pitää omaksua ajattelumalli, jossa kehitystä tehdään koko ajan. Ongelma muuttuu koko ajan ja kaikkea ei voida heti ymmärtää”, sanoo Marco Steinberg, joka sai kimmokkeen yhteiskunnallisen muutoksen tekemiseen ollessaan professorina Harvardin yliopistossa.

Nieminen ja Steinberg ovat Suomen johtavia kokeilukulttuurin asiantuntijoita ja he kertoivat kokeiluista Hack for Society -ratkaisuohjelman osallistujille. Ohjelman aikana tiimit saavat konkreettista oppia siitä, miten yhteiskunnallista muutosta voidaan edistää ja miten tehdään laadukas kokeilusuunnitelma.

Henkilö näyttää lappua, johon on kirjoitettu "project managing".

Luovaan yhteistyöhön kuuluu harhailu, innostuminen ja turhautuminen

Marco Steinbergin mukaan on edelleen tyypillistä ajatella, että kokeilu on kuin pallo, joka laitetaan pyörimään. Pallon suunnittelijat uskovat tietävänsä, mitä reittiä pallo kulkee ja mihin pallo päätyy. Kokeilu ei ole kuitenkaan lineaarista niin kuin laboratoriotyöskentely. Kokeiluihin kuuluu etsiminen ja harhailu.

“Kokeilu on jatkuvaa vuorovaikutteista ja luovaa yhteistyötä. Kokeiluissa tuodaan yhteen erilaista osaamista ja siitä luodaan uutta osaamista”, kuvaa Steinberg kokeilukulttuurin luonnetta.

Hack for Society -ohjelman alussa tiimit määrittelivät ongelman, johon haluavat pureutua. Pian kuitenkin kävi selväksi, että ongelma ja sitä varten kehitettävä ratkaisuehdotus muuttuvat koko ajan.

“Tuntuu, että käsittelemämme ongelma on niin monialainen, että siihen on hankala päästä käsiksi keksimällä yhtä ratkaisuehdotusta”, kuvailee psykologian opiskelija Enni Tyyskä tiimin työskentelyä, joka kehittää ratkaisuehdotusta saavutettaviin mielenterveyspalveluihin liittyen.

Yksi ohjelman opetuksista on taito sietää sitä, että yhteistyöskentelyä ja tavoitetta on jatkuvasti muotoiltava uudestaan. Luova yhteistyö esitetään usein hauskana asiana, mutta vähemmän puhutaan siitä, että se vaatii myös turhautumisen tunteen ja keskeneräisyyden sietämistä.

“Fiilis ohjelmasta on väsynyt tällä hetkellä, mutta se on ollut samalla valtavan innostava ja inspiroiva. Olemme oppineet kokeilujen tekemisen logiikasta valtavasti ohjelman aikana”, sanoo kasvatustieteen opiskelija Jemina Sohlsten-Nederström.

“Ohjelma on opettanut uudenlaisen toimintamallin ongelmien ratkaisemiseen”, kertoo Tampereen yliopiston terveystieteiden dosentti Anna Liisa Aho.

Aho iloitsee, että on päässyt ohjelmassa konkreettisesti hyödyntämään tutkimustuloksia ja viemään niitä käytäntöön.

Ihmiset muuttavat maailmaa – ei teknologia

Kalle Niemisen mukaan kokeilukulttuuria kohtaan on epäluuloja.

“Ajatellaan, että kokeileminen liittyy start-up-kulttuuriin ja “propellipäiden” tekemiseen eikä se siten sovi kaikille”, kuvailee Nieminen virheellisiä käsityksiä.

On totta, että kokeilukulttuuria hyödynnettiiin ensimmäisenä teknisillä aloilla, mutta onnistunut kokeilu vaatii yhteiskunnallista, kulttuurista ja sosiaalista osaamista. Marco Steinberg sanoo, että usein ongelma paikannetaan tekniseksi kysymykseksi, jolloin kokeilu menee pieleen.

Steinberg havainnollistaa kohderyhmän osallisuuden ja kulttuurisen ymmärryksen merkitystä kertomalla sosiaalisesta rakennusprojektista, jossa hän oli mukana Chilessä vuonna 2007.

Työryhmä pohti rakennusprojektin rajallisten resurssien edessä, että tehdäänkö asuntoihin mahdollisuus käyttää lämmintä vettä vai rakennetaanko asukkaille kylpyamme. Kaupungin virkailijoiden ja poliitikkojen mielestä oli päivänselvää, että että lämmin vesi on tärkeämpää kuin kylpyamme. Kun asukkaita osallistettiin, he kertoivat kylpyamme on paljon tärkeämpi, sillä siinä voi kylvettää lapsia ja pestä pyykkiä. Vettä sen sijaan voi lämmittää vaikka kattilassa.

“Ei ole kyse vain teknisistä asioista, vaan hyvin kulttuurisidonnaisista asioista. Keskeistä kokeiluissa on ymmärryksen lisääminen. Pitää ymmärtää, mitä ihmiset tarvitsevat arjessaan”, sanoo Marco Steinberg.

Ymmärtämättömyys voi olla vaarallista jopa koko sivilisaatiolle, huomauttaa puolestaan historian dosentti Risto Marjomaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

”Mitä vähemmän pystymme ymmärtämään ja käsittämään, miten yhteiskunta toimii, sitä suuremmassa vaarassa olemme”, sanoo Helsingin yliopiston historian dosentti Risto Marjomaa Helsingin Sanomien artikkelissa.

Hack for Society -ratkaisuohjelmassa puhunut Marco Steinberg inspiroi ja kannustaa yhteiskunta- ja sosiaalitieteilijöitä käyttämään vahvuuksiaan. Hän haastaa kaikkia yhteiskunnalliseen muutokseen ja kehottaa pohtimaan mitä on hyvä elämä ja mitä on hyvä kuolema.

Listaa voisi jatkaa ajankohtaisilla kysymyksillä: mitä on hyvä työelämä, mitä on hyvä vapaa-aika, mitä ovat hyvät ihmissuhteet, mitä on hyvä kaupunki ja millainen on hyvä ympäristö elää?


Mari Karjalainen
Hack for Society -ratkaisuohjelman projektipäällikkö


Mikä Hack for Society?

  • Yhteiskunnallinen ratkaisuohjelma. Jokaisessa tiimissä on yksi tutkija, yksi poliitikko ja kaksi yliopisto-opiskelijaa.
  • Jokaisella tiimillä on yksi laaja teema, jonka pohjalta he kehittävät ratkaisuehdotuksen.
  • Ohjelman teemat liittyvät mukana olevien tutkijoiden tutkimusaiheisiin.
  • Tiimit saavat itse määritellä ratkaistavan ongelman teeman sisältä. Ohjelman yhteistyökumppanit eivät ohjaa ratkaisuehdotusten muotoa tai sisältöä.
  • Ohjelman yhteistyökumppaneita ovat Helsingin kaupunki, Vantaan kaupunki, Diakonissalaitos ja Itla -itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiö.
  • Ohjelman loppuhuipennus järjestettiin 4.3. 2022 Helsingin yliopiston Tiedekulmassa. Kaikkien tiimien ratkaisuehdotukset voi katsoa Helsinki Think Companyn YouTube-kanavalta.

Creators

Mari Karjalainen

SHARE

Close Cookie Preference Manager
Cookie Settings
By clicking “Accept All Cookies”, you agree to the storing of cookies on your device to enhance site navigation, analyze site usage and assist in our marketing efforts.
More info
Strictly Necessary (Always Active)
Cookies required to enable basic website functionality.
Thank you! Your submission has been received!
Oops! Something went wrong while submitting the form.